Syys....

'Sadepisara kutittaan nedän vartta,
kostea maa tuoksahtaa nenään,
metsän värit silmiä hivelee,
hiljaisuus korvia sivelee.
Suuhun syksyn makuja kerään,
näistä syntyy oivalluksen kartta,
ei hymyä ellei anna hymyn tulla.

Eilen illalla heräsin todellisuuteen, kun katsoin ulos ikkunasta ilta kymmeneltä ja oli pimeää! Miten syksy voi olla taas täällä??? Mihin nämä kaikki vuoden katoaa???

Täällä Dublinissa ei kyllä muuten ole syksystä tietoakaan, ainoastaan tuo ilta pimeys sai minut ymmärtämään, että ei enään aikaakaan kun lehdet rupeavat tippumaan puista ja syksyn synkkyys iskee.

Itse en erityisemmin ole syksy ihmisiä, mutta mikä sen ihanempaa kuin poltella paljon kynttilöitä lämpimässä sisällä syysmyrskyn pauhatessa ulkona...hhhmmm...sitä ajatellessa otinkin kynttilät kesävarastosta esille eilen ja yhtä niistä jo polttelin. :)

Mutta nyt takaisin kesälomafiiliksiin...Kolme yötä lomaan on, laskin aivan itse eilen....:)